Puukkoyksilöt ja pienet sarjat
Suomalainen puukko tehdään pitkään perinteeseen tukeutuen ja vankalla
ammattitaidolla. Lähes jokainen laatupuukko on yksilö, jonka jokaisen val-
mistusvaiheen puukkomestari on yksin käynyt läpi. Maailmalla tällä tavoin
tehtyjä puukkoja lähestytään kuin taide-esineitä - käsityötaito on korkeas-
sa kurssissa. Kun puukkoja tehdään saman mallin mukaan jonkun verran,
ei se heikennä puukkomestarin mainetta: päinvastoin - maine leviää laa-
jemmalle.

Maailmalta Suomeen levinneissä puukkolehdissä käsitellään usein 'cus-
tom made' puukkoja. Kun puukkomestari itse on mukana vähintään puu-
kon suunnittelussa (tietylle asiakkaalle), materiaalivalinnoissa ja viimeis-
telee puukon tai tarkastaa sen laadun, on kyse vielä asiakkaalle valmiste-
tusta tilaustyöpuukosta - se on 'custom made'.
Taide-esineen, tilaustyöpuukon ja pienimuotoisen sarjatyön erot ovat hy-
vin pieniä. Tulevaisuudessa onkin odotettavissa erilaisten yhteistyömuo-
tojen yhä enenevää lisääntymistä. Se johtaa erikoistumiseen ja osittai-
seen työn jakamiseen. Lopulta usean puukkomestarin nimi on tavara-
merkki ja laadun tae. Tämä on luonnollinen kehityskaari erinomaiselle
tuotteelle - ja sitähän perisuomalainen puukko on.

Seuraava katsaus on tarkoitettu sekä aloittelevalle puukontekijälle että
puukkomestarille. Aloitteleva puukontekijä voi nopeuttaa puukon tai muun
teräesineen kehittämistä markkinoitavaksi tuotteeksi. Mestarisepälle
hyöty lienee pieni - Teräsrenki toivoo, että katsaus auttaisi jonkun uuden
ongelman ratkaisussa. Mestareillehan vaikeimmat ongelmat tuodaan rat-
kaistavaksi. Teräsrenki käsittelee alla puukon terän materiaalia.

Alla olevat terän parannukset lähtevät pienestä parannuksesta ja etenevät
yhä suurempiin etuihin (tavoitelluissa asioissa). Kun terä tehdään tako-
malla, ei kannata aloittaa vaikeimmasta materiaalista. Jos terä muotoil-
laan hiomalla, on liikkumavara suurempi - ja onnistumisen mahdollisuus
suuri vaikka joku materiaali hypättäisiin yli.

Puukko tehdään vaatimukset (=testi) täyttäväksi
Perisuomalaisen puukon perustesti on sen vuolukyky. Jos puukolla on
huono vuolla -lastu ei irtoa- ja terä tylsyy, ei puukko läpäise tätä testiä.
Suomalainen puukko on kehittynyt aikojen saatossa läpäisemään tämän
testin: siitä on tullut suhteellisen ohutteräinen ja loivaan terotettu. Se up-
poaa puuhun syvälle ja leikkaa kaikkea muutakin helposti - myös sormia!
Vuoleminen on lastujen leikkaamista puusta. Perisuomalainen puukko
on erikoistunut teräesine: leikkuupuukko.
Lue lisää vuolu- ja viiltopuukkojen tavoitteista.

Nämä odotukset asettavat suuria vaatimuksia terän materiaalille ja sitä
muovaavalle sepälle. Loivan terotuskulman takia leikkaavan terän alue on
erittäin kapea suhteellisen leveältä alueelta. Lisäksi terä on ohut, jotta las-
tu kaareutuu eikä katkea (kuten kirveellä). Puukkosepän taidonnäyte on
muovata terä joka on samalla kertaa ohut, sitkeä, loivasti terotettu ja kova
leikkuureunasta.

Hiiliteräs sopii perisuomalaiseen puukkoon mainiosti. Sitä on suhteellisen
helppo käsitellä, se on edullista ja hienorakeista. Teräalue voidaan kar-
kaista kovaksi ja jättää puukon selkä sitkeäksi. Se on ollut eri muunnok-
sin suomalaisen puukon menestyksen muotti. - Se osoittaa, kuinka yk-
sinkertaisesta materiaalista saadaan taitavalla osaamisella leikkaava eri-
koistyökalu.

Uusia tuulia
Uudet materiaalit ovat tulossa ja niistä tehtyjä ulkomaisia huippupuuk-
koja on myynnissä. Monet niistä eivät läpäise vuolutestiä. Niissä on liian
jyrkkä terotuksen kulma ja jopa kupera leikkaavan alueen hionta. Terä
kestää rikkoutumatta paremmin, mutta vuolee huonommin. Silti ne käy-
vät kaupaksi - ja valmistusmaissaan jopa erittäin hyvin.
Asian selitys lienee se, että niitä ostavat asiakkaat eivät käytä 'vuolutes-
tiä' puukon paremmuuden mittana. Mitä testiä he sitten käyttävät? Onko
heidän testinsä huonompi tai parempi? - Ehkä kyse ei ole puukkojen pa-
remmuudesta, he vain uskovat haluavansa jotain muuta - ja ovat valmiita
maksamaan siitä. Tässä eräs toisenlainen testi.

On vaikea ennustaa kuluttajien käyttäytymistä ja ostotottumusten muu-
tosta. Sitä on kuitenkin pohdittava. Antaako maailmalla levinneet 'eloon-
jäämisseikkailut' viitettä nuorten asiakkaiden ostokäyttäytymisestä tule-
vaisuudessa?
Suomalaista puukkoa on aina ajateltu suhteessa kirveeseen. Eräretkei-
lijä menee metsään puukon ja pikkukirveen kanssa. Mutta seikkailulle
pääsee myös yhden teräesineen varassa.
Suurempiteräinen puukko on kompromissi. Se ei vuole hyvin eikä se pilko
hyvin, mutta sen avulla pärjää ('jää eloon'). Koska se hakkaa jotenkin ja
vuolee jotenkin, niin se on hyvin monikäyttöinen eli yleistyökalu. Ajatus ei
ole outo meillekään, vrt. Lapin leuku.

Vastaavasti tavallista pienempiä puukkoja kysytään. Ne eivät näytä uh-
kaavilta kuten suuriteräiset puukot ja ovat siksi hyvin suosittuja. Puukon-
tekijän kannalta niissä on se etu, että terään uhrattu työmäärä pienenee,
samoin materiaalikustannukset. Näin lopputuote voi olla edullisempi
ja/tai kate suurempi.
Lue puukon käyttötarkoituksen ja terän koon vaikutuksesta terän mate-
riaaliin.

Materiaaleilla voi parantaa (leikkuu)puukkoa
Asiakkaiden odotukset helppohoitoisuudesta johdattavat ruostumatto-
mien materiaalien pariin. Onko niille vaihtoehtoa? Jos on, niin mitä?

Alla katsotaan asiaa ja etsitään ongelmaan ratkaisua. Uusilla materiaaleil-
la ja työmenetelmillä voidaan yrittää parantaa kolmea asiaa:
   1) terän terävyyden kestoa (kulutuskestävyyttä);
   2) terän sitkeyttä ja
   3) terän korroosionkestoa.
Vuoluun, viiltoon ja iskemiseen liittyviä asioita tarkastellaan täällä.

Perisuomalaisessa puukossa leikkaavan teräalueen on oltava ohut, jotta
vuolutesti läpäistään. Terotuksen muotoa ei siis voi muuttaa. Materiaalin
on oltava ohut koko terän alueella ja erityisesti leikkaavalla alueella.

Nykyisin suomalaisen puukon perusmateriaali on 0.6 - 0.75 % hiiliteräs.
Se on sitä, koska se on ollut jo kauan sitä. Maailmalla on hyvin yleistä
muiden materiaalien käyttö laatupuukkojen materiaalina - varsinkin ruos-
tumattomilla on kysyntää.

Taloudellisesti tarkasteltuna: kun hyviä hiiliteräksisiä puukon valmisteriä
voi saada hintaan 23.90 mk/ 4 euroa kpl, niin ajan myötä tulee hetki, jol-
loin hiiliteräksisen puukon hintaa ei voi enää nostaa. Lisää asiasta.

Mestarin työ erottuu muusta tarjonnasta monen seikan avulla. Näitä voi
olla esimerkiksi parempi terän materiaali ja terän muoto. Niitä ei ehkä
ole vielä valmisteränä. Asiaa autaa, jos parempi terän materiaali on myös
nähtävissä. Se voi tarkoittaa ruostumattomuutta, teräksen laatumerkin-
tää tai muuta näkyvää asiaa. Taitajan tulee olla aina askel edellä.
Materiaalin toimittajana Teräsrenki näkee seuraavat 7 mahdollista askelta:


Parannus 1:
Käytetään korkeampaa hiilipitoisuutta teräksessä. Terä karkenee kovem-
maksi ja se voidaan päästää tarkalleen haluttuun kovuuteen - asiakkaan
toiveiden ja käyttötarkoituksen mukaaan. Hiilen lisäys on helppo tapa pa-
rantaa puukkoa. Rautakarbidit ovat suhteellisen pehmeitä, joten terä on
helppo terottaa uudelleen.

Siirtyminen yli 0.85% sisältävän hiiliteräksen käyttöön antaa enemmän
ominaisuuksia terälle. Osa hiilestä jää liukenematta teräkseen. Liukene-
mattomasta hiilestä jää terään rautakarbideja ne auttavat terää pysymään
kauemmin terävänä.

Korkea hiilipitoisuus kuitenkin lisää terän ruostumisalttiutta ja rautakarbi-
dit ovat liian pehmeitä säilyttämään terän terävyyden vaativassa käytös-
sä. Hiiliterästen karkaisulämpötolat ovat 800 - 845 C astetta ja päästöläm-
pötilat alhaisia. Niitä on hyvin helppo hioa.
Tulos: yksi asia parani, yksi huononi ja sitkeys pysyi ennallaan (pääste-
tään sopivaan kovuuteen). Säätövaraa tuli lisää mutta kehityksellä on
katto, joka on matalalla.

Parannus 2:
Käytetään kahta tai useampaa ainetta. Terä valmistetaan karkenevasta
korkeahiiliteräksestä (0.85 - 1.0%) ja matalahiiliteräksestä (0.04%).
Teräkset ahjohitsataan ja taotaan damaskiteräksen tapaan sadoiksi ker-
roksiksi. Toinen tapa on sijoittaa terän keskelle korkeahiiliterästä (tai seos-
terästä) ja laminoida sen kummallekin puolelle pehmeämpää terästä.

Damaskityyppisessä terässä muodostuu kovan ja pehmeän teräksen
vuorottelu terän leikkaavassa osassa. Kun terä on taottu taitavasti, muo-
dostuu terän leikkaavalle alueelle 'mikrohampainen sahanterä'. Se leikkaa
hyvin, koska a) terän mikrorakenne (karbidien ryhmittymät) tehostaa leik-
kausta ja b) terä voidaan päästää melko kovaksi. Karkenematon teräs
ylläpitää terän sitkeyttä.

Tällainen 'hammastettu' terä leikkaa hyvin kun leikataan viiltävällä liik-
keellä esim. nahkaa. Terämateriaali on kuitenkin kaukana hienorakeisesta
ja tasalaatuisesta teräksestä, jota pidetään vuolupuukon laadun takeena
eli painaen tapahtuvaan leikkaamiseen se ei auta.

Laminoidussa terässä on samat edut, paitsi mikrorakenne. Monen aineen
teemasta saa lukemattomia muunnelmia.
Tulos: kaksi asiaa parani, ruostuvuudessa ei muutosta. Uusi keino (mikro-
rakenne) tuli lisää ja sitä voi muunnella. Sen käyttö vaatii paljon työtä.

Parannus 3:
Käytetään matalasti seostettua terästä. Seosaineet muodostavat hiilen
kanssa paljon kovempia karbideja kuin mihin hiili pystyy raudan kanssa.
Karbideista merkityksellisimpiä ovat kaikkein kovimmat: kun terää kulute-
taan, pisimpään puree se kaikkein kovin karbidi - vaikka terässä olisi pal-
jon muitakin karbideja.

Tämän takia jo hyvin pienen vanadiini ja/ tai wolframi määrän lisääminen
aiheuttaa suuren eron terän terävyyden säilymisessä. Matalasti seoste-
tuilla teräksillä voidaan lisätä terävyyden kestoa ja silti säilyttää terän sit-
keys ennallaan.

Kuten yllä mainituissa hiiliteräksissäkin, teräksen liiallinen kuumennus
kasvattaa kidekokoa. Seostetut teräkset tarvitsevat yleensä hiukan korke-
amman karkaisulämmön joten virhemarginaali pienenee. Sepältä edelly-
tetään enemmän osaamista jotta ylikuumenemiselta vältytään. Teräsren-
gin matalasti seostettujen terästen karkaisulämpötilat ovat samat kuin
hiiliterästen: 790 - 845 C astetta. Päästölämpötilat ovat alhaisia.

Kokonaisuutena katsoen, matalasti seostetut teräkset ovat hyvin helppo-
ja takoa - kunhan niitä ei ylikuumenneta. Niissä tulee helpolla tavalla esil-
le ne asiat, jotka ovat tyypillisiä korkeasti seostetuille teräksille ja super-
seoksille: ominaisuuksia tulee rutkasti lisää, mutta seppä joutuu tarkem-
min tarkkailemaan teräksen tilaa.

Tulos: yksi asia parani paljon, kaksi pysyi lähes ennallaan. Mahdollisuuk-
sia tuli paljon lisää.
Matalasti seostettuja ovat mm. laadut: 50CrV4, kuulalaakeriteräs 52100,
hopeateräs ja klassinen työkaluteräs O-1. (luetaan: OOykkönen, ei nolla-
ykkönen.) 15N20 on teräs, jonka sitkeysominaisuuksia on nostettu.

Parannus 4:
Käytetään korkeasti seostettua terästä. Korkeasti seostetun teräksen
käytössä nousee esille suunnittelun ja materiaaliasiantuntijan merkitys.
Teräsrenki yksinkertaistaa suunitteluprosessia. Näiltä nettisivuilta puukon-
tekijä löytää kaiken tarpeellisen tiedon oikean materiaalin valitsemiseksi
moneen erikoistarpeeseen.

Korkeasti seostetussa teräksessä olevat seosaineet vähentävät terän
ruostumista. Se on yksi parannus. Toinen parannus on terän terävyyden
kesto. Kolmas asia -sitkeys- on monitahoisempi asia.
Korkeasti seostetut materiaalit on suunniteltu tiettyjä (erikois)käyttötar-
koituksia varten. Ne tarjoavat paljon parantunutta suorituskykyä tavoitel-
lulla alueella, mutta voivat olla toisella alueella keskitason suoriutujia.

Voimakkaasti seostetuissa aineissa ei ole selkeää 'yksi aine käy kaik-
keen' ratkaisua. Materiaaleista löytyy parhaiten kulutusta kestävä mate-
riaali, sitkein materiaali ja useita erilaisia kompromisseja näiden väliltä.
Tasapainoiset materiaalit ovat sopivia minkä tahansa puukon teräksi.
Optimoitu materiaali valitaan, kun jokin erikoistarve halutaan täyttää tai
varmistaa joku asia 'viimeisen päälle'. Esimerkiksi sitkeys optimoidaan
seostetulla Renki-Shock materiaalilla.

Korkeasti seostetuissa teräksissä käytetään korkeampaa karkaisulämpö-
tilaa. Korkeasti seostettujen terästen karkaisulämpötolat ovat korkeampia
kuin matalasti seostetuilla teräksillä: noin 1010 - 1165 C astetta, paitsi
Renki Shock ja D-2 materiaaleilla. - Päästölämpötilat ovat matalia, mutta
M-1 teräs ja Renki-Wear päästetään 510 - 570 C asteessa. Ne voidaan
päällystää monella tavalla.
Tulos: kaikki kolme asiaa paranivat. Työn tarkkuusvaatimukset kasvoivat
ja materiaalien rajat tulivat vastaan.

Seosaineiden lisäämisen rajat
Seosaineiden lisäämisellä on rajansa. Niiden määrää ei voi rajattomasti kasvattaa. Tämä tarkastelu toimii pohjana superseosten merkityksen ym-
märtämiselle.

Alla olevissa kuvissa esitetään puukon kovuuteen lämpökäsitelty teräs,
jossa on 12 % kromia seosaineena. Kuva A on satakertainen suurennus.
Siinä näkyy selvästi vaaaleiden karbidien epätasainen jakautuminen.
Kuvassa B näkyy karbidien suuret kokoerot ja sama kuten edellisessä
kuvassa: karbidit ovat epätasaisesti teräksessä. - Samanlaiset rajoitteet
koskevat myös muita seosaineita, mutta eri määrillä.
(Joitakin seosaineita voidaan lisätä karbidien koon rajoittamiseksi.)

Uusilla menetelmillä -pulveri/ hiukkasteräkset- valmistetuissa teräksissä
tämä ongelma ohitetaan: karbidien koot ovat vain n. 1 / 10 tavallisen te-
räksen karbidien koosta. Uudet materiaalit ovat superseoksia.

Karbidien koon kasvaminen tapahtuu seuraavalla tavalla. Teräsrenki käyt-
tää esimerkkinä vanadiinia - kovimpaa tällä hetkellä laajassa käytössä
olevaa seosainetta.
Vanadiinin lisääminen sulaan teräkseen on helppoa, ongelmat syntyvät
kun metalliseos alkaa jäähtyä. Vanadiinikarbidit alkavat kerääntyä yhteen
eivätkä enää leviä tasaisesti teräkseen. Ilman erikoisjärjestelyjä, vanadii-
nin maksimi määrä on noin 2.5 - 3%. Suurissa tuotantomäärissä asian
ratkaisu -nopea jäähdyttäminen- ei ole mahdollista.

Sama ilmiö (että seosainekarbidit kerääntyvät ja raudan kidekoko kasvaa)
tapahtuu myös karkaisussa. Jos annettu ylin karkaisulämpötila ylitetään,
ilmiö kasvaa haitallisiin mittoihin kaikkien aineiden kohdalla. Ensin muut-
tuvat karkaistun teräksen kovuusominaisuudet (teräs karkenee normaalia
kovemmaksi) ja sen jälkeen kidekoko alkaa kasvaa - haurastaen terästä
yhä enemmän.

Millainen olisi terä, jossa olisi massiivinen määrä vanadiinia ja se olisi
epätasaisesti jakaantunut terässä? - Leikkaavan terän ohuimmalla alu-
eella näkyisi epätasaisuutta. Se lisäisi terän sahamaista leikkuukykyä.
Tämä on positiivista, jos leikataan viiltävällä liikkellä. Painaen tapahtu-
vaan leikkaamiseen se ei auta.

Kookkaiden vanadiini-, kromi, ym. karbidien ikävä seuraus on, että niitä
on vaikea hioa teräväksi.
Toinen ikävä seuraus on terän hauraus. Kun terässä on paljon isoja karbi-
deja, niin terässä on paljon rajapintoja joita pitkin terästä voi lohjeta pala-
sia - tai koko terä katketa. Terän sitkeys siis laskee.
Kromikarbidit ovat pehmeämpiä joten ne ovat helpommin terotettavissa.
Sitkeyttä voidaan lisätä ja terää terottaa helpommin kun siirrytään pieni-
rakeiseen pulveriteräkseen.

Parannus 5:
Käytetään ruostumatonta terästä. Kaikissa yllä olevissa keinoissa on py-
ritty parantamaan terävyyden kestoa ja sitkeyttä. Kolmas ominaisuus
-ruostumattomuus- on parantunut 'siinä sivussa', jos on parantunut ollen-
kaan!

Miksi valitaan ruostumaton
Ruostumaton teräs on käyttäjäystävällinen lähestymistapa: laitetaan
ruostumattomuus kerralla kuntoon, ja sitten parannetaan terän terävyyden
kestoa ja sitkeyttä. Parannukset tehdään parempien materiaalien avulla.

Asia ei ole materiaalin kustannuskysymys: jos hiiliteräspuukko onnistu-
taan myymään 3000 markalla, on terämateriaalin hinta alle 0.5%. Jos
sama tehtäisiin tavallisesta ruostumattomasta teräksestä, olisi osuus
0.6%. Parhaasta Teräsrengin varastolaadusta tehtäessä terän osuus ko-
hoaisi 1.5%:iin - eikä sekään ole paljon. Ero on siirrettävissä ostajalle.
Lue lisää.

Ruostumattoman teräksen käyttöä perustellaan laajemmilla syillä:
käsintehtyjen puukkojen myyntiä on ylläpidettävä ja edistettävä. Kun terä
tehdään tavallisesta teräksestä, terän materiaali asettaa rajan kasvulle:
ruostuvateräisen puukon hintaa ei voi kilpailutilanteessa rajattomasti nos-
taa. Tässä kuviteltu esimerkki:

   Hajamielinen asiakas unohtaa talveksi mökkinsä ulkovarastoon 3000
   markan/ 500 euron (hiiliteräs) puukon ja ulkomailta hankitun ruostumat-
   toman pikkuveitsen. Keväällä kumpikaan niistä ei näytä hyvältä. Pienen
   tarkastelun jälkeen selviää, että kallis puukko on kärsinyt enemmän vau-
   rioita kuin halpa ruostumaton veitsi.

   Ihmetystä asiakkaalle tuottaa se, että kallimmalla hinnalla hän on saa-
   nut (materiaaliltaan) samantasoisen terän kuin on vanhassa mora -puu-
   kossa. Laajasti katsoen kyseessä on alan yleinen imago, ja asian ta-
   loudellinen ulottuvuus avautuu tämän kysymyksen kautta: 'Millaisella
   tuotteella asiakas korvaa vaurioituneen puukkonsa?'

   Massapuukkojen valmistajalle tilanne on herkullinen. Kun puukon hinta
   pidetään hyvin halpana, ei asiakas pääse pettymään odotuksissaan.
   Ruostumattoman 'massa'puukon saa alle satasella (n. 16 euroa).
   Puukontekijän kannalta hän voi olla menetetty asiakas.

Tyytyväinen asiakas voi ostaa toisenkin upean puukon. Asiakastyytyväi-
syys on tärkeää, kun asiakkaalla on korkea vaatimustaso ja valinnanva-
raa. Pettynyt asiakas katselee muualle.
Ruostumaton terä pitää varmemmin asiakkaan tyytyväisenä.

Erilaiset materiaalit
Ruostumattomia materiaaleja on monta lajia. Suomalaisen puukon eri-
koisvaatimukset johdattavat parhaimpien materiaalien käyttämiseen. On
tosiasia, että tavalliset ruostumattomat teräkset (hiiltä alle 0.8%) eivät kar-
kene huippupuukoilta vaadittavalle tasolle. Tarvitaan parempia ruostumat-
tomia materiaaleja.

Teräsrengin ruostumattomien terästen karkaisulämpötilat ovat n.
1000 - 1090 C astetta ja päästölämpötilat alhaisia.
Tulos: Ruostumattomuus tuli kuntoon, muissa tavoitteissa saavutukset
riippuvat valitusta materiaalista. Kokonaisuutena katsoen, puukon ominai-
suudet tasapainottuivat ja siirtyivät käyttäjäystävälliseen suuntaan.

Parannus 6:
Käytetään superseostettua ruostumatonta terästä. Superseokset sisältä-
vät parhaimpia terän kulutuskestävyyttä lisääviä aineita. Tavallisiin teräk-
siin verrattuna näitä seosaineita on paljon.

Sen lisäksi näillä teräksillä on hyvin pieni raekoko, tasainen laatu (ne ovat
puhtaita) ja ominaisuuksiin nähden helppo terotettavuus. Karbidien koot
ovat vain n. 1 / 10 tavallisen teräksen karbidien koosta.
Se ei tarkoita, että ne olisivat helppoja terottaa. Se tarkoittaa, että niissä
kovat vanadiini karbidit ovat niin pieniä ja tasaisesti jakautuneita, että terottaminen on mahdollista! Tässä kuva tavallisen teräksen suurista kar-
bideista.
Kuten yllä kerrottiin, tavallisesti valmistetussa teräksessä sama määrä
vanadiinikarbideja olisi sellaisena 'klönttinä', että terä olisi lähes mahdoton-
ta terottaa.

Ruostumattomat superseokset parantavat puukon ominaisuuksia juuri sil-
lä osa-alueilla, jolla tavallisilla ruostumattomilla teräksillä on vielä paran-
nettavaa: terän terävyyden säilymisessä. Erinomaisesti teränsä säilyttäviä
superseoksia on jo tehty.
Kehitys on kuitenkin kulkenut siihen suuntaan, että ruostumattomat
superseokset pyritään tekemään hyviksi kokonaisuuksiksi - toisin kuin
muut superseokset. Ruostumattomissa materiaaleissa pyritään paranta-
maan jokaista kolmea osa-aluetta yhtäaikaa. Muita superseoksia kehite-
tään erityistarpeisiin: huipuksi yhdellä osa-alueella.
Superseoksista lisää alla.

Ruostumattomien superseosten karkaisulämpötilat ovat 1060 - 1180 C
astetta. Useimpien päästölämpötilat ovat alhaisia.
Tulos: Terävyyden säilyvyys ja ruostumattomuus ovat erinomaisia, sitkey-
dessä edistystä.

Nämä materiaalit ovat vielä tammikuussa 2001 tilausmateriaaleja. Myö-
hemmin mahdollisesti varastolaatuna. Paras kompromissi on ATS-34. Se
ei aivan yllä superseoksiin, mutta on ratkaisevasti parempaa kuin taval-
liset ruostumattomat laadut. Kaksinkertainen tyhjiösulatus takaa puhtaan
teräksen.

Parannus 7:
Käytetään superseostettua terästä, joka ei ole ruostumatonta. Super-
seokset tarjoavat pienen raekoon ja tasaisen laadun.
Superseoksia kutsutaa usein valmistusmenetelmän mukaan: pulverime-
talli (Powder Metal) ja hiukkasmetalli (Particle Metal). Lyhennys on PM.

Superseosten ominaisuuksia
Vanadiinikarbidit ovat pieniä ja tasaisesti jakautuneena terän leikkuualu-
eelle. Pieniä karbideja on helpompi hioa (eli terä terottuu helpommin), ja
siitä puuttuu suuret karbidi/rauta rajapinnat, jotka heikentävät terää.

Suhteessa terän kovuuteen ja kulutuskestävyyteen materiaali on sitkeää.
Suuren vanadiinipitoisuuden takia terää ei ole helppo terottaa, mutta ma-
teriaalin hienorakeisuus (kun lämpökäsittely onnistuu) tekee terottamisen
mahdolliseksi. Materiaalit ovat myös puhtaita.

Tällä hetkellä sopivimmalta materiaalilta perisuomalaiseen vuolupuuk-
koon näyttää superseos 1 ja 2. Ne tarjoavat sekä sitkeyttä että kulutus-
kestävyyttä. Ruostumattomia ne eivät ole, mutta niillä on parantunut kor-
roosionkesto. Ruostumattomuutta saadaan päällystämällä terä jollakin
päällysteellä.
Teräsrengillä on saatavana AISI M-3 versio2 pulverimetallia. Sitä on saa-
tavissa puukontekijälle sopivassa koossa: 3.8 mm paksuna lattana. Muut
pulverimetallit ovat vielä tilausmateriaaleja (keväällä 2001).

Ruostumaton- vai muu superseos?
Kumpi sopii paremmin perisuomalaiseen vuolupuukkoon: ruostumaton su-
perseos vai muu superseos?

Jos asiaa katsotaan perinteisestä näkökulmasta (parannetaan terävyyden
kestoa ja sitkeyttä), niin muut superseokset tarjoavat paremmat ominai-
suudet. Niiden kulutuskestävyys on paljon parempi. Niiden joukosta voi-
daan myös valita erittäin sitkeitä laatuja, jos tarve niin vaatii.
Erityistarpeita omaavalle ostajalle muut superseokset ovat siis parempi
ostos koska niistä tehdyllä terällä asiakas saa maksimoitua haluamansa
ominaisuudet. Tällainen asiakas voi hankkia puukon esimerkiksi työka-
luksi. Hintaan voidaan silloin sisällyttää terän päällystys ruostumatto-
maksi.

Muille -ts. 'tavallisille'- asiakkaille ruostumaton superseos on parempi rat-
kaisu. Ruostumattomat superseokset tarjoavat erinomaisen kokonaisuu-
den - asia johon muut superseokset pääsevät vain yhden lisätyövaiheen
(päällystyksen) jälkeen. - Niinpä ruostumattomasta superseoksesta voi-
daan saada parempi kate.
Lisäksi sillä voidaan saavuttaa suurempia tuotantomääriä (volyymi), kos-
ka 1) se on tasapainoinen kokonaisuus ja 2) kuluttaja luottaa enemmän
ruostumattomaan kuin pinnoitettuun materiaaliin.- Mitä kalliimpi puukko
on (ja käsintehty on aina arvokas) sitä turvallisemmalta ostokselta ruostu-
maton terä voi vaikuttaa. On jonkunlaiset takeet siitä, että terä säilyy.

Kun puukonvalmistaja joutuu tulevaisuudessa päättämään pienen sarjan
materiaalin, niin Teräsrenki arvaa ruostumattoman materiaalin (super-
seoksen?) olevan turvallisempi sijoitus. Kun mestarin luo saapuu yksit-
täinen asiakas kertomaan erityistarpeistaan, on harkittava myös muita
superseoksia. Ne voivat vastata paremmin asiakkaan erityistarpeita.
Jos parasta vuoluterää haetaan, eikä hinnalla ole väliä, niin miten olisi
(erityiskovalla) teflonilla päällystetty superseos?

Teräsrenki toimittaa parhaita puukkomateriaaleja kaikkiin puukkotyyp-
peihin. Erityisesti perisuomalaisiin puukkoihin, koska ne ovat tärkeitä
meille suomalaisille.

Parannusten hinta
"Seitsemän askelta täydelliseen suomalaiseen puukkoon" tulee parem-
pien materiaalien, tarkempien työmenetelmien ja muiden parannusten
kautta. Ne kaikki maksavat aiempaa enemmän sekä rahassa että am-
mattitaidossa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty terämateriaalin suhteellinen osuus
puukon kokonaishinnasta. Se on asiakaslähtöinen tarkastelu. Asiakkaalle
puukon terä on eräs tärkeimpiä asioita. Taulukko esittää, kuinka hyvän
vastineen asiakas saa rahalleen.

Vaalean vihreällä värillä on esitetty terän 'kohtuullinen' osuus 1 - 10% puu-
kon hinnasta. Kymmenen prosentin (10%) osuudella tuotannon on oltava
hyvin tehokasta ja sarjojen melko suuria jotta se saadaan kannattavaksi.
Noin yhden prosentin (1 %) osuudella tuotanto saadaan kannattavaksi hy-
vin monella tavalla. Alle yhden prosentin osuudella pitää puukossa olla jo-
tain muuta ihmeellistä kuin terä - silloin asiakas ei maksa terästä.

Esimerkiksi, jos 170 € maksavan puukon terä tehdään M-1 materiaa-
lista, niin sen osuus on 3% kokonaishinnasta.
Puukontekijän on tietysti laskettava kokonaiskustannukset. M-1 terämate-
riaalin hinta on lähes viisi (5) kertaa enemmän kuin tavallisen 0.6% hiilite-
räksen hinta. Se voi vaikuttaa todella kalliilta. Mutta:

Puhtaassa rahassa laskien tilanne näyttää tältä: M-1 terän materiaalikus-
tannus on noin 4 euroa/ 0023.50 mk enemmän kuin 0.6% hiiliteräksen. Se
ei ole järin suuri summa, ja sen suuruinen hinnankorotus lienee perustel-
tavissa asiakkaalle - kun hän saa rahalle vastinetta.

Mitä kalliimpi puukko on kyseessä, sitä suurempi voi terämateriaalin
osuus olla sen hinnasta. Tämän takia taulukossa on kalliimpi superseos
tuotannollisesti kannattava (hinnalla 500 €) , vaikka terän osuus ylit-
tää 10%. - Vastaavasti, vaikeammin käsiteltävää materiaalia ei ehkä saa-
da aluksi kannattavaksi n. 10% osuudella. Se voi onnistua vasta työmene-
telmien oppimisen jälkeen ja sarjojen suuretessa (kilpailutilanteessa).

Tietoja vertailusta:
   Terän materiaalikulutus on laskettu levyterälle. Jos ruoti taotaan tai hit-
   sataan, niin yllä olevat prosenttiosuudet voivat jopa puolittua. Esimerkik-
   si ATS-34 terän osuus 85 € puukossa putoaisi 9 %:sta noin
   4.5 %:iin. Vastaavasti, 0.95-1.0% prosenttisen hiiliteräksen osuus puto-
   aisi 170 euron puukossa noin 0.7%:iin. Se on seitsemän tuhannes-
   osaa (7 / 1000) puukon hinnasta.
   Vertailussa ei oteta kantaa siihen, edustaako 'puukon hinta' sen valmis-
   tuskustannuksia vai myyntihintaa asiakkaalle.


Sepän ammattitaito viimeistelee terän
Materiaaleilla ja peruslämpökäsittelyllä päästään vain tiettyyn rajaan asti.
Taitava seppä venyttää tätä rajaa osittaisella lämpökäsittelyllä. Teräsren-
ki suosittelee käsintehtyihin puukkoihin näitä toimenpiteitä. Niillä varmis-
tetaan käsintehdyn puukon erinomaisuus suhteessa muihin puukkoihin.
Toimenpide antaa mahdollisuuden nostaa puukon hintaa, koska sen avulla päästään eräillä materiaaleilla hyvin lähelle katkeamattomuutta.

Vuolu-, viilto- ja iskupuukon tavoitteista on lisää täällä.