Puukot ylittävät rajoja - samoin puukkomateriaalit
Ruostumattomia puukkoteräksiä kehitetään voimakkaasti. Edellä ovat maa-
ilman suuret valmistajat ja lukemattomat muut yrittävät sovittaa tuotteensa
menestystuotteen kopioksi tai hiukan paremmaksi.

Alla oleva Teräsrengin yhteenveto auttaa ymmärtämään lukuisia ruostu-
mattomia teräksiä puukontekijää eniten hyödyttävällä tavalla. Luokittelu
helpottaa uusimpien saatavilla olevien puukonteko-ohjeiden käyttämistä.
Se asettaa materiaalit yksinkertaiseen järjestykseen kromipitoisuuden ja
hiilipitoisuuden mukaan.
Luokittelun tekee helpoksi tuote'perhe' käsite. Uudet (tulevaisuuden) tuot-
teet on helppo sijoittaa jo omaksuttuun tuoteryhmään. Luokittelu sopii
erityisesti puukkomestarille, joka kehittelee tuotetta esimerkiksi vienti-
markkinoille. Luokittelu on ainoa maailmanlaajuisesti tunnettu luokittelu
ruostumattomille teräksille. Sitä kutsutaan AISI -luokitteluksi (American
Iron and Steel Institute).

Menestyneitä puukkoja pyritään jäljittelemään ympäri maailmaa - kunhan samaa materiaalia vain löytyy! Paikalliset valmistajat tai jälleenmyyjät voi-
vat myydä 'ei-oota' tai katsoa luettelostaan 'vastaavan' tuotteen. Tämä ei
aina onnistu (ks. alla), ja tavoiteltu laatu jää saavuttamatta.
Teräsrengiltä saat aitoa ainetta tai Teräsrengin asiantuntemuksella siten valittua, että materiaalista johtuvat pettymykset minimoidaan. Teräs toimi-
tetaan puukontekijän tarvisemissa mitoissa ja määrissä.

Tuote'perheiden' muodostuminen standardien päälle
Puukontekijän kannalta asiassa on muistettava, että johonkin standardiin
viittaava tuotenimi voi kertoa hyvin vähän tuotteen ominaisuuksista.
Tuotteen ominaisuudet voivat olla jopa useita kertaluokkia parempia kuin
(standardiin pohjautuva) numerosarja johon viitataan. Vanhempaan tuot-
teeseen viittaminen ei alenna tuotteen uutuusarvoa sillä uutuudesta tulee
menestyksen 'jatko-osa'.

Ruostumattomen terästen kohdalla puukontekijät ovat oppineet tunte-
maan alla esitetyt maailmanlaajuiset tuoteperheet. Tieto niistä leviää lä-
hinnä englannin kielellä julkaisuissa ja internetissä. Kirjainyhdistelmät vili-
sevät puukko-ohjeissa. Kun puukkoja valmistetaan vientimarkkinoille,
useille kryptisille kirjainyhdistelmille ei ole käyttöä.
Luokittelu kuvaa nykyistä tilannetta: 1) standardeja käytetään pohjana tuo-
teperheiden rakentamisessa; 2) standardit tulevat tuotteiden perässä ja
sen seurauksena 3) maailman parhaat (ja uusimmat) materiaalit ovat
usein standardien ulkopuolella - ne ovat kasvaneet ulos standardista, mut-
ta ovat silti tuoteperheen jäseniä. Menestyneimmistä materiaaleista tulee
uusia standardeja.

   300 sarja: kromia on noin 17 - 18 % + nikkeliä n. 7 - yli 13%. Ei sisällä
         hiiltä, joten terää ei voi karkaista. Vain pehmeisiin esineisiin.
   410 sarja: kromia tuotteessa yleensä 12.5% (=11.5 - 13.2%).
   420 sarja: kromia tuotteessa yleensä 13.6% (=13 - 14%).
   440 sarja: kromia tuotteessa yleensä 17.5% (=17 - 18%).

Mitä on 440 sarjan teräs? Tunnetuin on 440C laatu, joka oli ensimmäinen
laajalti laatupuukkoihin hyväksytty ruostumaton teräs. (Hyväksytty maail-
man suurimmalla markkina-alueella. Muualla -paikallisesti- tilanne voi olla
erilainen.) Korkean hiilipitoisuuden takia se karkenee tarpeeksi kovaksi
puukonteriä varten.
   440 A: hiiltä noin 0.55 - 0.75%.
   440 B: hiiltä noin 0.75 - 0.95%
   440 C: hiiltä noin 0.95 - 1.2%

440 teemasta on tehty useita versioita, esimerkiksi 440V versio. V-kirjain
viittaa siinä vanadiiniin. Hiiltä aineessa on 2.2%. Tämä teräs poikkeaa
edellisistä, sillä se on superseos, jonka kulutuskestävyysominaisuudet
ovat muihin perheen jäseniin verrattuna ylivertaiset. Se on myös paljon
hauraampi. Materiaali on liitetty 440 perheeseen, koska se on rakennettu
17.5%:n kromipitoisuudelle. Muita vastaavia perheenlisäyksiä lienee odo-
tettavissa.

Tulevia menestystuoteperheitä voi olla:
   ATS -teema: kromia 13.6 - 14,5% + molybdeenia 3.6 - 4% (+ lisää)
   20 -teema: kromia n. 20% + molybdeeni + vanadiini (+ lisää)

Näissä teemoissa on menestystuote jo pohjalla. Näiden päälle voidaan
tehdä muunnoksia. 154 CM aloitti ensin mainitun perheen, mutta
154 CM:n valmistamisen liittyvät asiat käänsivät kelkan ATS-34:n suun-
taan. Muita 'perheen' jäseniä ovat esim. RWL 34, 14-4CrMo ja BG-42.
Ne kaikki toistavat samaa teemaa. - ATS-34:n laatu on hyvin tasaista.
Se lienee paras yleiskäyttöinen ruostumaton puukkoteräs.

Miksi ATS-34:ää ei kutsuta 420 sarjan teräkseksi, vaikka siinä on suunnil-
leen saman verran kromia? - Koska siinä 1) on 4% molybdeenia joka lisää
ruostumattomuutta varsinkin suolavedessä - ja vaikuttaa teräkseen muu-
tenkin; 2) 420 teräksessä ei kuulu olla molybdeenia; 3) uusien ruostumat-
tomien terästen kehitys vanhentaa yllä olevaa luokittelua (joka sopii siis
aiemman tarjonnan luokitteluun) ja 4) ATS-34 on maailmanlaajuisesti tun-
nettu markkinanimi kuten 420 (ja ne ovat eri tuotteita).


Ruostumattomuus
Kaikkiin ruostumattomiin puukkoteräksiin tulee jonkinlaisia jälkiä pintaan
pitkän ajan kuluessa. Monet hyvätkin teräkset ovat herkkiä esim. peh-
meissä vesissä (järvissä) esiintyvälle kloorille.
Tämä johtuu lähinnä puukkoteräksiin lisättävästä hiilestä. Sen avulla terä
saadaan tarpeeksi kovaksi. Hiili on myös olennainen osa kovien seosai-
nekarbidien muodostumisessa. Karbidien voimalla terä kestää terävänä
pitkään. Puukkoteräs ei toimi ilman hiiltä - mitä enemmän sitä parempi,
mutta samalla pintavaurioiden mahdollisuus kasvaa.

Parhaiten ruostumattomia ovat 300 -sarjan ruostumattomat teräkset, kos-
ka niissä on hyvin vähän hiiltä. Toinen ruostumattomuuteen vaikuttava asia
on nikkelin, kromin, molybdeenin ja muiden seosaineiden määrät. Erittäin
hyvin kestäviä laatuja ovat esim 316 ja 304. Edellisessä on noin Cr 17%,
Ni 12% ja Mo 2.5%. Jälkimmäisessä laadussa on noin Cr 19% ja Ni 10%.
Ne ovat kaikki hyvin pehmeitä teräksiä.
Ruostumattomien terästen ruostumattomuutta voi lisätä 1) kiilottamalla
teräksen pinta peilikirkkaaksi ja 2) päästämällä teräs matalassa, yleensä
alle 300 C asteen lämmössä.

Raja ruostumisen ja ruostumattomuuden välillä kulkee jossain 410 ja 420
sarjan välissä. Monet 410 sarjan teräkset ruostuvat kevyesti ollessaan
alttiina ilmankosteudelle. Niiden kromimäärä on alle 13%. Niitä ei ole Te-
räsrengin varastolaatuna. Teräsrengin varastolaaduista parhaiten korro-
siota kestävät laadut ovat ATS-34, 440BMo ja 420 +Mo.


Parhaimpien ruostumattomien terästen vertailua
ATS-34   -   Renki 440BMo   -   12C27
Teräsrengin Renki 440BMo on molybdeenillä ja vanadiinilla terästettyä
440B terästä. 12C27 teräs voidaan luokitella kromin osalta 420 sarjan te-
räkseksi, ja hiilipitoisuuden (0.6%) osalta luokkaan A. Nämä ominaisuu-
det kertovat sen olevan keskitason ruostumaton puukkoteräs. Se jää pehmeämmäksi kuin 440BMo.

Molybdeeni parantaa terästä ja lisää sen korroosionkestoa. 12C27 ei si-
sällä molybdeenia, Renki 440BMo sisältää n. 1.2% ja ATS-34 sisältää
sitä n. 3.6%. ATS-34 on selvästi näitä kumpaakin parempi kaikilla osa-
alueilla: sitkeydessä, kulutuskestävyydessä, karkenevuudessa ja ruostu-
mattomuudessa.
Analyysit:
ATS-34: C 1.04%, Cr 13.93, Mo 3.55
440BMo: C 0.90%, Cr 17.5, Mo 1.2, V 0.1
12C27: C 0.6%, Cr 13.5, Si 0.4

Ruostumattoman puukonterän suunnittelussa auttaa seuraava vertailu
(Huom. kaikista teräksistä saadaan kovempia kuin mainitut HRC arvot):
a) Jos terä tehdään ATS-34 teräksestä, niin saadaan HRC 61 kovuinen
   terä jonka sitkeys, terän kulutuskestävyys ja ruostumattomuus ylittää
   440BMo, 440C, 12C27 materiaaleista tehtyjen terien vastaavat arvot.
b) Jos terä tehdään 440BMo teräksestä, niin saadaan n. HRC 57-58 ko-
   vuinen terä, jonka korroosionkesto ja sitkeys ovat vähän 440C klassik-
   koa parempia. Terän kulutuskestävyys on molybdeenin ja vanadiinin li-
   säyksen takia sama tai vähän parempi. Klassikko 440C karkenee sa-
   maan tai karvan verran kovemmaksi. Sekä 440BMo että 440C ylittää
   12C27:n vastaavat arvot.

420 +Mo teräs on muunnos 420 teräksestä, koska siihen on lisätty kohta-
laisen paljon molybdeenia. Tämä lisäys yhdistettynä teräksen alhaiseen hiilimäärään tekee siitä hyvin korrosiota kestävän. Toimitetaan valmiiksi
karkaistuna, halutun levyisenä: paksuudet 1.5 ja 2.0 mm.
Analyysi: C 0.38%, Cr 13.6, Si 0.4, Mo 1.0

420 +V teräksessä on 0.38% hiilipitoisuus. Teräs on muunnos 420 laa-
dusta koska siihen on lisätty vähän vanadiinia. Vanadiini kohottaa teräk-
sen kulutuskestävyyttä 420 +Mo teräkseen verrattuna.
Analyysi: C 0.38%, Cr 13.5, Si 0.9, V 0.3

Ruostumaton vai seostettu terä?
Tässä tarkastelussa terien kovuus on HRC 61. Kulutuskestävyysoptimoi-
tuun D-3 teräkseen verrattuna ATS-34 (perheen) teräksestä tehty terä on
huomattavasti sitkeämpi, kulumiskestävyydeltään suunnilleen tasoissa ja
tietysti paljon edellä ruostumattomuudessa.

M-1 teräksestä valmistettu HRC 63 kovuinen terä lähestyy ATS-34
(HRC 61) terän sitkeyttä ja on D-3 terää (HRC 61) sitkeämpi. Sen kulutus-
kestävyys on vähän huonompi kuin ATS-34:n ja D-3:sen. M-1 terä on 'mel-
kein ruostumaton' kuten D-3 teräkin. - (Nämä vertailut perustuvat erään
valmistajan omien tuotteidensa graafiseen vertailuun.)

Renki-Wear on kulutus- ja sitkeysoptimoitu erikoismateriaali. Vertailua
teräksen ominaisuuksista ei ole saatavilla suhteessa ruostumattomiin te-
räksiin. Voidaan olettaa kuitenkin seuraavaa: Renki Wear on sitkeämpää
kuin ATS-34, kulutuskestävyydeltään vähän heikompaa ja ruostumatto-
muus huonompi.
Renki-Wear analyysi: C 1.1%, Cr 6.6-7.3 , Mo 1.3, V 1.8, W 1.0


Standardivastaavuudet voivat johtaa harhaan
Eräs maailman vanhimpia ruostumattoman teräksen seoksia on seos,
jota nykyään kutsutaan nimellä 420. Tämän seoksen minimi hiilipitoisuus
on n. 0.15%, maksimihiilipitoisuutta ei ole määritelty. Otetaan osittain kuvitteellinen esimerkki tämän pohjalta:
Jos valmistaja haluaa korostaa oman tuotteen paremmuutta, on edullista
laittaa oman, esim. 0.29% hiiltä sisältävän tuotteen kohdalle vastaavuu-
deksi tyyppi 420. Sen jälkeen annetaan omalle 0.37% prosentin hiilipitoi-
selle teräkselle nimi, joka poikkeaa laadusta 420.
Tämä toisella nimellä tunnettu laatu näyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan
paremmalta, koska siinä on enemmän hiiltä (teräs karkenee kovemmak-
si). Mielikuva paremmasta laadusta on pakko hyväksyä. Näin oma -erikoi-
sesti koodattu- teräs on parempaa kuin 420.

Tässä leikissä puukontekijä voi jäädä ilman parasta materiaalia. Jos eri valmistajien tuotteita verrattaisiin, voidaan huomata toisen valmistajan
420 teräksen sisältävän hiiltä 0.38 - 0.40%. Toinen valmistaja merkkaa
silti tuotteensa 'tavallisella' 420 leimalla. Oliko erikoisesti koodattu laatu
siis parempaa? Saiko puukontekijä parempaa terästä kuin (muualla myyn-
nissä oleva) 420?

Standardit esittävät pitoisuuden minimirajan, maksimirajan tai jotain muu-
ta: tuskin koskaan tarkkaa arvoa. Tämä asia mahdollistaa erilaisten sopi-
vien vastaavuuksien esittämisen. - Terästen luokittelu vaatii yhä enem-
män tarkkaavaisuutta, koska tuoteperheeseen viittaava nimi ei kerro oike-
astaan mitään teräksen ominaisuuksista (paitsi ehkä yhden aineen pitoi-
suuden). Ja kuten yllä osoitettiin, standardeihin viittaavia vastaavuuksia
voidaan käyttää peittämään todellinen markkinatilanne.
.